Sanakirja

Yleiset käsitteet

Lippukunta (lpk) Partiolaisten paikallisyhdistyksiä kutsutaan lippukunniksi. Kilon Kipinät on yksi Espoon 42 lippukunnasta. Kilon Kipinöiden tavoin valtaosa partiolippukunnista on itsenäisiä, rekisteröityjä yhdistyksiä

Lippukunnanjohtaja (Lpkj) Yhdistyksen puheenjohtajaa kutsutaan lippukunnanjohtajaksi

Toimintayksiköt ja ikäkaudet

Toimintayksikkö
Lapsiryhmä, jossa viikottainen toiminta tapahtuu.

Ikäkausi
Partiossa halutaan, että toiminta on kaikille sopivaa ja nousujohteista. Tämän takia kaikki partiolaiset on jaettu omiin ikäkausiinsa iän ja kokemuksen perusteella. Kilon Kipinöissä ikäkausia ovat kolkat, vartiolaiset ja vaeltajat. Varsinaisten ikäkausien lisäksi on olemassa mm. johtajat.

Uudet ikäkaudet
Suomen Partiolaiset (SP) Otti vuonna 2010  laajemmin käyttöön uuden ikäkausijaon vanhan sijasta. Aikaisemmin ikäkaudet olivat sudenpennut, vartiolaiset ja vaeltajat. Uudet ikäkaudet ovat sudenpennut, seikkailijat, tarpojat, samoajat, vaeltajat ja tukevat aikuiset. Käytännön viikoittaiseen toimintaan muutos ei ole vielä juurikaan vaikuttanut.

Kolkka
8-10-vuotias partiolainen. Ennen kolkkalupaksen antoa kolkkia kutsutaan arkajaloiksi. Useimmissa muissa lippukunnissa kolkkia-ikäisiä kutsutaan sudenpennuiksi. Kolkat kokoontuvat tunnin mittaisiin kokouksiinsa kerran viikossa.

Kolkkajohtaja (Kj), laumanjohtaja (Lj)
Kolkkien oman toimintayksikön eli lauman johtaja, joka järjestää kolkkien viikoittaisen toiminnan.

Lauma
Noin kymmenen kolkan muodostama ryhmä, joka kokoontuu laumanjohtajan opastuksessa viikoittain tunnin mittaisiin kokouksiin.

Vartiolainen
Noin 10-14-vuotias partiolainen.

Vartionjohtaja (Vj)
14-17-vuotias partiolainen. Pääasiallisena tehtävänä on järjestää vartiolleen viikoittainen toiminta ja retket.

Vartio
Toimintayksikkö, joka koostuu noin 4-7 vartiolaisesta ja 1-2 vartionjohtajasta. Vartiot kokoontuvat viikoittain puolentoista tunnin kokouksiin ja retkeilevät pari kertaa vuodessa. Lippukunnassamme tytöt ja pojat kokoontuvat omissa vartioissaan.

Osasto Kilon Kipinät on jaettu neljään osastoon jotka suunnittelevat oman toimintansa kukin osastonjohtajansa johdolla ja vastaavat vuorotellen yhteisistä tapahtumista. Osastot ovat: Kolkka-,partiopoika- partiotyttö- ja Vaeltaja osasto. Partiopoika- ja Partiotyttöosastot muodostuvat 10-15- vuotiaiden poikien /tyttöjen vartioista. Kolkkaosasto  8-10 vuotiaden tyttöjen ja poikien omista laumoista ja Vaeltajaosasto 16-22 vuotiaiden partiolaisten vaeltajaryhmistä.

Osastonjohtaja (Oj) = Nimetty johtaja joka vastaa osaston toiminnasta.

Paikat

Kolo
Partiolippukunnan kokoontumispaikka. Kolo on rinnastettavissa kerhon kerhotilaan. Partiokoloilla on kuitenkin yleensä enemmän tilaa, koska samoissa tiloissa kokoontuu viikottain paljon toimintayksiköitä, ja koska tilaa tarvitaan myös kaluston yms. säilyttämiseen. Kilon Kipinöiden kolo sijaitsee osoitteessa Puistomäki 3 ja on nimeltään Villa Granliden.

Kämppä
Lippukunnan tai muun partioyhteisön omistama rakennus luonnon helmassa. Kämpiä käytetään lähinää retkikohtaina. Lippukunnallamme ei ole omaa kämppää, joten vuokraamme kämppiä muilta esimerkiksi kolkkaretkeä ja Sammonryöstöä varten.

Tapahtumat

Kokous
Partiossa kokous ei tarkoita palaveria, vaan kokous on kokoontuminen kololle. Vartioiden ja kolkkalaumojen kokoukset ovat rinnastettavissa jalkapallojoukkueen harjoituksiin tai seurakunnan kerhon kerhoiltaan. Vartiolaisten ja kolkkien kokouksissa mm. leikitään, pelataan ja opitaan uusia asioita.
Partiolaiset käyttävät kokous-sanaa kuitenkin myös sanan yleisessä merkityksessä. Asiayhteydestä voi kuitenkin ymmärtää onko kysessä palaveri vai toimintayksikön koloilta. On esimerkiksi täysin ymmärrettävää, ettei lippukunnan hallitus leiki omissa kokouksissaan.

Retki

Maksimissaan viikonlopun yli kestävä kämpälle tai maastoon tehtävä retki.  Retkiä voidaan tehdä eri kokoisissa ryhmissä, mm. vartion retkiä, lippukunnan retkiä tai osaston retkiä. Retket voivat myös olla vain yhden päivän mittaisia.
HUOM! Viikonloppuisin järjestettävät tapahtumat ovat RETKIÄ eivätkä leirejä.

Leiri
Vähintään kolme yötä kestävä tapahtuma, jonka aikana ei yleensä vaihdeta paikkaa. Leireillä yövytään teltoissa ja tarvittavat rakennelmat (leirin keittiö, telttasauna, huussi yms.) rakennetaan yleensä itse.
HUOM! Viikonloppuisin järjestettävät tapahtumat ovat RETKIÄ eivätkä leirejä.

Haikki
Vartioikäisille leirin aikana järjestettävä vaellus, joka kestää yleensä 1-2 yötä. Haikki on aina osa leiriä.

Partiotaitokilpailu

Partiotaitokilpailu on yleensä yhden yön mittainen retki jonka aikana suunnistetaan oman vartion kanssa rastilta toiselle ja suoritetaan erilaisia tehtäviä kuten ruoanlaitto, tulenteko, kätevyys ja ensiapu. Kilpailuissa on aina mukana vanhempia johtajia järjestämässä, mutta vartiot liikkuvat itsenäisesti rastilta toiselle.

Sammonryöstö
Lippukuntaretkemme, joka järjestetään marraskuussa jollakin kämpällä. Retkelle siis saavat osallistua kaikki lippukunnan jäsenet.

Karhunpalvelus (KP)
Joka syksy naapurilippukuntamme Kara-Karhujen kanssa järjestettävä luonnollistenvartioiden välinen partiotaitokilpailu. Partiotaitokilpailuissa liikutaan maastossa ja suoritetaan tehtäviä rasteilla. Tehtävissä mitataan vartioiden oppimia asioita. Karhunpalveluksesta käytetään lyhennettä KP ja yleisesti partiotaitokilpailuista käytetään lyhennettä pt-kisa.

Itsenäisyyspäiväjuhla (IP-juhla)
Joka itsenäisyyspäivänä järjestettävä juhla. Juhlassa kolkat saavat huivinsa ja antavat lupauksen, vartiolaiset antavat partiolupauksen ja saavat luokkamerkkejä. Lisäksi on juhlassa voidaan jakaa muita ansiomerkkejä ja palkintoja, kuten Pihka -palkinto aktiiviselle vartiolaiselle.

Johtajaneuvosto (JN)
Kerran kuussa sunnuntaisin järjestettävä kokous, jossa johtajat päättävät lippukunnan yhteisistä asioista ja tiedottavat toisilleen tulevista tapahtumista. Laajennetun hallituksen kokoukseen verrattuna Johtajaneuvosto on enemmänkin tiedotustilaisuus.

Laajennettu hallitus (LH)
Kerran kuussa sunnuntaisin järjestettävä kokous, jossa hallitus ja muut kiinnostuneet keskustelevat lippukuntaa koskevista ajankohtaisista asioista ja tekevät lippukuntaa koskevia päätöksiä. Tarkoituksena käsitellä muutama isompi asia kerrallaan kunnolla.

Vartionjohtajaneuvosto (VjN)
Vartionjohtajien oma kokous. Yleensä osastonjohtaja järjestää vartionjohtajaneuvoston joka toinen viikko. VjN:n tarkoitus on antaa vartionjohtajille lisäkoulutusta ja käydä läpi vartioiden toimintaa.

Kolkkajohtajaneuvosto (KjN)
Kolkkajohtajien vastine vartionjohtajaneuvostolle

Tavarat

Pihka-puukko
Vartioikäiselle aktiivisesta partiotoiminnasta myönnettävä palkinto. Palkinto jaetaan itsenäisyyspäiväjuhlassa ja siihen kuuluu puukko ja kiertopalkinto.

Trangia
Yleisnimi  spriiretkikeittimille. Alunperin nimi on peräisin ruotsalaisesta tuotemerkistä. Koostuu yleensä kahdesta kattilasta, paistinpannusta, polttimosta, pihdeistä eli ”elukoista” ja rungosta, joka toimii myös tuulisuojana. Polttoaineena käytetään yleensä sinolia tai marinolia eli denaturoitua spriitä. Alkuperäiseen Trangia -merkkiseen keittimeen on liitettävissä myös kaasupoltin.

Elukat
Retkikeittimen pihdit, joilla liikutellaan kattiloita. Elukoille löytyy monia muitakin nimityksiä, kuten esim. ötökät. Pihdit muistuttavat irrotettavaa kattilan tai paistinpannun kahvaa.

Laavu
Avotulimajoite, jota erityisesti vartiot käyttävät retkillään sen keveyden vuoksi.

Myrskäri
Myrskylyhty eli retkillä ja leireillä käytettävä valopetrolilla eli lamppuöljyllä toimiva valonlähde.

Pakki

Myös armeijan käyttämä "astiasetti" joka on helposti pakattavissa kuljetuskuntoon. Koostuu kahdesta osasta: "kattila" ja kansi, jota voidaan käyttää myös paistinpannuna. Pakki saattaa myös joskus sisältää kannen ja kattilan välissä olevan astian, jota voidaan käyttää esim. mukina. Pakilla valmistetaan ruokaa yleensä nuotiolla. Ruotsin armeijan pakki

 

Etkö löytänyt etsimääsi sanaa? Kerro siitä meille, niin lisäämme sen sanakirjaan. Webmasterin yhteystiedot